np: Zen Café - Aamuisin (tämä on kiintoisa biisi)
Terve pitkästä aikaa, kaikki yhdeksän vakilukijaani (<3) ja muut satunnaiset vaeltajat.
Olen huomannut että minulla on yksi ongelma ja sen nimi on elämä. On paljon asioita, joita haluaisin tehdä, joista haluaisin lukea ja kirjoittaa, musiikkia jota haluaisin kuunnella, asioita joita haluaisin oppia. Siitä huolimatta koulu syö hirvittävän määrän energiaa (kurssimäärä on jotain tähtitieteellistä ja lisää tulossa) ja iltaisin sitä on väsynyt. Elämä on yksi hiton häiriötekijä (joka korreloi viime aikojen blogitekstien vähyyteen).
Kirjoittaminen on mallissaan, kommentteja tipahtelee tasaista tahtia (kaikille kiitos siitä, se tosiaan kannustaa jatkamaan) ja ystävät ovat ihanaisia. Siitäkin huolimatta löydän itseni aina joskus ihmettelemästä, mihin se aika katosi? Elämä on niin lyhyt, kuolema niin pitkä. Ja tällä muutaman askeleen mittaisella matkalla pitäisi jotenkin pystyä handlaamaan kaikki ja olemaan täysin oma itsensä.
Haluan elää niin, etten koskaan tunne katumusta.
- Gua